Jos nyt olet päättänyt lähteä hakemaan tyttöystävää, naista tai
vaimoa, tai kaikkia kolmea samaan aikaan, kannattaa miettiä omaa
itseään, ikää ja omia tarpeitaan. Muutamia esimerkkejä katsoessani
kaupungilla 70+ miehen kävellessä kaupungilla 18+ tyttelin kanssa, ei
voi olla ajattelematta kuin sitä yhtä asiaa… Niin, juuri sitä. Toki osa
vanhemmista ottaa tavallaan hoitajan itselleen vanhuuden päiville, mutta
kyllä sitä varmaan muutakin tehdään kuin ruokaa laitetaan tai hikeä
pyyhitään. Ja sitä ajattelee väkisin huonoja asioita kummastakin. Sama
kuin kummallakin olisi päällä t-paita missä lukee: PERVO ja ONNENONKIJA.
Tosiasia on, että aasialaisten naisten kanssa ikä ei merkitse samaa kuin kotosuomessa. Mutta kyllä 50v ikäero kertoo jo jonkun luokan sairaudesta korvien välissä. 20v ikäero on aika normaalia ja jopa haluttavaa aasialaisten naisten keskuudessa. Se toki merkitsee taloudellista turvaa, mutta myös henkisesti kypsempää ja vastuullisempaa miestä. Eli kannattaa katsoa “oman” ikäistä seuraa, se on minun mielipide ja se on myös yleisesti hyväksyttävää Filippiineillä. Toki niitä ritsoja on mukaan tulossa vaikka tutisevan papan kyytiin, mutta ei varmasti ole rakkaudesta kyse. Ja jokaisen pitkän ja hyvän liiton “salaisuus” on rakkaus.
Filippiiniläinen nainen haaveilee ensisijaisesti rakkaudesta ja onnellisesta liitosta, ja sen jälkeen vasta maallisesta mammonasta tai ulkomaille muutosta. Eikä edes rahalla ole merkitystä, jos hän tuntee olonsa turvalliseksi ja tietää että ruokaa on joka päivälle. Onni on tärkeämpää kuin mikään muu. Joten kannattaa pitää mielessä, että osaatko sinä antaa hänelle juuri sitä. Ja samoin jos viina maistuu maitoa enemmän, mieti tarkkaan haluatko tuoda aasialaisen naisen minun mielestäni kärsimään tänne kylmään ja kaukaiseen suomeen? Eivät he pidä siitä jos filippiiniläinen mies juo ja sättää suhteessa, eikä sata varmaan jos sen tekee täällä suomalainen mies.
Nuo ovat mielestäni ne 3 asiaa joista ei kannata tinkiä. Tässä on kuitenkin kahden ihmisen onnesta kyse, eikä omasta navasta.
Vastapalvelukseksi saat rakastavan ja huolehtivan naisen. Itselläni perheen keskuudessa ollessani, perheen äiti jopa patisti vaimoani pitämään huolta minusta jos sattui näkemään hikihelmen otsassani. Pyyhe käteen ja pyyhkimään. Tai jos satuin seisoskelemaan muiden istuessa, heti piti tuoda tuolia minulle. Ja aamulla herätessäni vaimoni nousi sängystä ja melkein joka aamu tuli sänkyyn asti partaani leikkaamaan. Eivätkä he tee sitä velvollisuudesta vaan rakkaudesta ja huolehtivaisuudesta. Eivätkä he odota sinun tekevän samoin heille. Välillä tuli itselle vaivautunut olo kun on tottunut huolehtimaan aikuisena miehenä itsestään. Mutta taas vastaavasti kiva tehdä sitä samaa hänelle. Ja palkintona on aina iso ja leveä hymy. :) Sanonkin aina että tee toiselle sitä mitä haluat tehtävän itsellesi.
Paljon, paljon toki kuuluu suhteeseen muutakin, mutta noilla perusasioilla pääsee jo pitkälle, ja jos nuo asiat ovat kunnossa, muut seuraavat kyllä perässä. Jos rakkaus on vaikeaa täälläkin, pitkä välimatka, kulttuurierot ja odotukset tuovat oman rasitteensa myös suhteessa filippiiniläiseen. Niin moni ennen meitä, ja niin moni meidän jälkeen tulee löytämään toisensa, joten ei kannata huolehtia siitä :)
Seuraavaksi voisin käsitellä avioliiton ensiaskelia täällä suomessa. Mitä tarvitset mukaan, mistä mitäkin saa ja mitä mikin maksaa. Muutaman kikka kolmosenkin voin heittää, ja muistuttaa mitä ei missään nimessä saa unohtaa. Tai, eihän sitä voi unohtaa mitään. Paha lähteä hakemaan jotain paperia 10 000 kilometrin päästä. Katsellaan siis seuraavassa kirjoituksessa sitä.
Tosiasia on, että aasialaisten naisten kanssa ikä ei merkitse samaa kuin kotosuomessa. Mutta kyllä 50v ikäero kertoo jo jonkun luokan sairaudesta korvien välissä. 20v ikäero on aika normaalia ja jopa haluttavaa aasialaisten naisten keskuudessa. Se toki merkitsee taloudellista turvaa, mutta myös henkisesti kypsempää ja vastuullisempaa miestä. Eli kannattaa katsoa “oman” ikäistä seuraa, se on minun mielipide ja se on myös yleisesti hyväksyttävää Filippiineillä. Toki niitä ritsoja on mukaan tulossa vaikka tutisevan papan kyytiin, mutta ei varmasti ole rakkaudesta kyse. Ja jokaisen pitkän ja hyvän liiton “salaisuus” on rakkaus.
Filippiiniläinen nainen haaveilee ensisijaisesti rakkaudesta ja onnellisesta liitosta, ja sen jälkeen vasta maallisesta mammonasta tai ulkomaille muutosta. Eikä edes rahalla ole merkitystä, jos hän tuntee olonsa turvalliseksi ja tietää että ruokaa on joka päivälle. Onni on tärkeämpää kuin mikään muu. Joten kannattaa pitää mielessä, että osaatko sinä antaa hänelle juuri sitä. Ja samoin jos viina maistuu maitoa enemmän, mieti tarkkaan haluatko tuoda aasialaisen naisen minun mielestäni kärsimään tänne kylmään ja kaukaiseen suomeen? Eivät he pidä siitä jos filippiiniläinen mies juo ja sättää suhteessa, eikä sata varmaan jos sen tekee täällä suomalainen mies.
Nuo ovat mielestäni ne 3 asiaa joista ei kannata tinkiä. Tässä on kuitenkin kahden ihmisen onnesta kyse, eikä omasta navasta.
Vastapalvelukseksi saat rakastavan ja huolehtivan naisen. Itselläni perheen keskuudessa ollessani, perheen äiti jopa patisti vaimoani pitämään huolta minusta jos sattui näkemään hikihelmen otsassani. Pyyhe käteen ja pyyhkimään. Tai jos satuin seisoskelemaan muiden istuessa, heti piti tuoda tuolia minulle. Ja aamulla herätessäni vaimoni nousi sängystä ja melkein joka aamu tuli sänkyyn asti partaani leikkaamaan. Eivätkä he tee sitä velvollisuudesta vaan rakkaudesta ja huolehtivaisuudesta. Eivätkä he odota sinun tekevän samoin heille. Välillä tuli itselle vaivautunut olo kun on tottunut huolehtimaan aikuisena miehenä itsestään. Mutta taas vastaavasti kiva tehdä sitä samaa hänelle. Ja palkintona on aina iso ja leveä hymy. :) Sanonkin aina että tee toiselle sitä mitä haluat tehtävän itsellesi.
Paljon, paljon toki kuuluu suhteeseen muutakin, mutta noilla perusasioilla pääsee jo pitkälle, ja jos nuo asiat ovat kunnossa, muut seuraavat kyllä perässä. Jos rakkaus on vaikeaa täälläkin, pitkä välimatka, kulttuurierot ja odotukset tuovat oman rasitteensa myös suhteessa filippiiniläiseen. Niin moni ennen meitä, ja niin moni meidän jälkeen tulee löytämään toisensa, joten ei kannata huolehtia siitä :)
Seuraavaksi voisin käsitellä avioliiton ensiaskelia täällä suomessa. Mitä tarvitset mukaan, mistä mitäkin saa ja mitä mikin maksaa. Muutaman kikka kolmosenkin voin heittää, ja muistuttaa mitä ei missään nimessä saa unohtaa. Tai, eihän sitä voi unohtaa mitään. Paha lähteä hakemaan jotain paperia 10 000 kilometrin päästä. Katsellaan siis seuraavassa kirjoituksessa sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti